YLÖS
Aamupala Leivonta Reseptit

Riisipuurovanukas ja luumu-päärynähilloke

Kaupallinen yhteistyö K-Supermarket ja Indieplace.

Kello on 07 aamulla ja istun kotona työpöydän ääressä. Kupissa höyryää kahvi kanelilla maustettuna ja pöydällä palaa punainen kynttilä. Parveke on koristettu sadoin jouluvaloin ja keittiön pöydällä koreilee joulutähti. Ulkona on vielä pilkkopimeää, mutta horisontissa kimmeltää tuhannet jouluvalot ihmisten parvekkeilta ja ikkunoista. Laitan kuulokkeet korviin ja joululistan soimaan. On aika virittäytyä joulutunnelmaan ja joulumuistelmiin. Rakastan näitä rauhallisia hetkiä aamuisin, kun olen yksin omien ajatusten kanssa ja kaupunki vielä nukkuu. Ne, ketkä ovat aikasemmin seurannut kirjotuksiani varmasti tietävät, että rakastan joulua yli kaiken. Kaikista juhlapyhistä joulu on eniten lähellä sydäntäni. Vaikka joulua vietetään vuoden pimeimpään aikaan, se tuo lohtua ja lämpöä. Joulu kerää yhteen ja täyttää vatsat mitä ihanimmilla jouluruoilla. Joulu antaa vuodelle ansaitsemansa lopetuksen. On mukava tietää, että vuoden lopussa on aina se joulu odottamassa ja saa vihdoin aikaa itselleen, sekä läheisille. Saa olla vaikka kokonaisen päivän uudessa pehmoisessa yöpaidassa lukien jännittävää kirjaa tai katsoa lemppari sarjoja tuntematta yhtään huonoa omaatuntoa. Uskon, että joulu merkitsee meille monille eri asioita. Ja uskon vahvasti, että kokemukset ja muistot lapsuuden jouluperinteistä juurtuvat meille kaikille syvälle. Joulu on parhaimmillaan ihanaa rauhoittumisen aikaa, mutta ymmärrän myös jouluun liittyvät arvet ja stressin. Meillä kaikilla on oma tarinamme joulusta ja miten sen vietämme.

Voisin hypätä suoraan omiin jouluperinteisiin ja muistoihin. Meillä joulua vietettiin aina isosti ja täysillä. Äiti alkoi valmistautumaan jouluun hyvissä ajoin. Tyynyliinat pukivat ylleen punaisen asun, kyntteliköt vilkkuivat ikkunoilla ja kuusi koristeltiin yhdessä mitä kauneimmilla koristeilla, joita äiti oli kerännyt vuosien mittaan. Jouluksi vaihdettiin aina jouluastiasto kuppeineen ja kippoineen. Valkoiset posliiniastiat, joissa oli punaiset tontut ja mistelinoksat. Pöytiä koristi kauniit joulukukat ja piparkakkutalo tehtiin yhdessä joka vuosi. Pihaa koristi jäiset lyhdyt, joiden sisällä paloi kynttilät joulusta uuteen vuoteen. Äiti vietti aikansa keittiössä aamusta iltaan kokaten sekä leipoen jouluteemaan sopiva essu päällään, tietenkin. Isä juoksenteli tontun tehtävillä ja varmisti, että paketit eivät varmasti loppuneet kesken. Kotimme tuntui aina joulun ihmemaalta. Se oli vuoden jännittävintä aikaa ja rakastin sitä.

Meidän jouluun valmistuttiin usein niin, että kaupassa käytiin hyvissa ajoin ja oli tärkeää, että kaupasta löytyi hyvä kalatiski ja tuoreet hedelmät, sekä kasvikset. Myös monipuolisesta juustovalikoimasta isoa plussaa. Jouluaattoaamuna herättiin intopiukeana syömään joulupuurot sekametelisopalla. Rakastin syödä oman puuroni isolla nokareella voita, kanelilla ja sokerilla. Toisen lautasellisen otin aina äidin valmistamalla sekametelisopalla. Mua alkoi usein harmittamaan jos en saanut mantelia ja senpä takia äiti piilotti puurooni joka vuosi ekstra mantelin. Joulupuuro on mun koko joulun lemppari ruoka. Se vaan on niin h-y-v-ä-ä ja sitä jotenkin odottaa niin paljon, ehkä siksi että jouluaamut ovat tosi maagisia. Noh, kuitenkin joulupuurojen jälkeen käytiin haudoilla ja sitten joulusaunassa. Ylle puettiin aina jotain punaista ja juhlavaa. Rakastin isän punaisia housuja ja jouluaiheisia kravatteja. Jouluillallinen aloitettiin glögeillä, minkä jälkeen siirryttiin kylmään pöytään. Kylmästä pöydästä löytyi aina monipuolisesti kaloja, sillejä, herneitä, pateita, kananmunia, perunoita, sienisalaattia, pororullia (ah, rakastin pororullia), rosollia ja suolakurkkuja. Meillä jakautui perhe usein niin, että puolet rakastivat enemmän kylmää pöytää ja loput perheestä lämmintä kierrosta. Lämpimästä pöydästä löytyi mm. äidin itse valmistamat laatikot, kinkkua, karjalanpaistia, lipeää kalaa munakastikkeella ja munamakaronilaatikkoa. Munamakaronilaatikon tarina lähti siitä, kun siskoni ei tykännyt laatikoista, niin äiti keksi tehdä jotain tilalle ja jostain syystä se sitten jäi meidän joulupöytään ja kaikki rakastivat sitä.  Jälkiruoka vaihteli usein, mutta aina löytyi torttuja, pipareita, maustekakkuja, juustokakkua ja lusikkaleipiä. Oma lempparini oli ehdottomasti lämmin pöytä nuorempana, mutta nyt vanhemmiten olen ehdottomasti kylmän pöydän fani. Tähän liittyy varmasti oman ruokavalion muutokset. Näinä päivinä meidän joulupöydästä löytyy aika erilaisia ruokia, koska suurin osa perheestä ovat kala – kasvissyöjiä. On ollut ilo seurata vierestä, miten äiti on pystynyt mukautumaan meidän ruokavalioiden mukaan joka joulu vuosien varrella. Siskoni ja hänen miehensä ovat vegaaneja, joten nykyään suurin osa ruoista ovat myös täysin vegaaneja. Ja vitsi miten kekseliäitä ruokia joulupöydästä aina löytyykin. Kinkkua ei oikeestaan enää paisteta ollenkaan, tai jos niin sitä tuodaan pieni pala jonnekkin jemmaan. On iso rikkaus päästä kokeilemaan jouluisin uusia juttuja joulupöydässä ja rakentaa omia perinteitä, sekä suosikkeja. On myös ihanaa, että kaupasta löytyy monipuoliset vaihtoehdot kasvis – kala painotteiselle joululle.

Ajattelin tänä vuonna tehdä minulle niin rakkaasta joulupuurosta jälkiruoan, koska miksi ei? Tässä jälkkärissä riisipuuro keitetään edellisenä päivänä kätevästi jääkaappiin ja ennen h-hetkeä vatkataan kerma ja maustetaan puuro piparkakkumausteella. Makea ja jouluinen luumu-päärynähilloke keittyy periaatteessa itsestään kattilassa, kun valmistelet muita jouluruokia. Tein itse riisipuurovanukkaan vegaanisena, mutta tämän voi yhtä hyvin tehdä ihan tavalliseen kermaan. Annostelin riisipuurovanukkaat valmiiksi jo erilaisiin pieniin kippoihin odottamaan jääkaappiin. Ennen tarjoilua lusikoin luumu-päärynähilloketta päälle ja murustin pistaasipähkinää. Riisipuurovanukas on siitä myös ihana, että se on gluteeniton ja helppo tehdä vegaanisena. Omien mieltymysten mukaan voit höystää riisipuurovanukkaan melkein millä tahansa: persimoneilla, karkeilla, pähkinöillä, marjoilla, hilloilla ja curdeilla. Taivas on rajana. Tämä jälkiruoka sai huokailuja viime viikolla meidän perheen pikkujouluissa, joten on turvallista suositella tätä.

RIISIPUUROVANUKAS

  • 2 dl puuroriisiä
  • 3 dl vettä
  • 1 litra manteli-kookosmaitoa
  • 1 kanelitanko
  • 1 prk alpro soijakermaa
  • 1 tl piparkakkumaustetta
  • 1 tl vaniljasokeria
  • ripaus suolaa
  1. Keitä riisipuuro pussin ohjeen mukaan, lisää ripaus suolaa kun valmis. Anna jäähtyä.
  2. Vatkaa soijakerma kuohkeaksi vaahdoksi, mausta vaniljasokerilla.
  3. Kääntele soijakerma riisipuuron sekaan nuolijalla. Mausta piparkakkumausteella. Maista puuroa, lisää kanelia tai piparkakkumaustetta oman mieltymyksen mukaan. Jätä odottamaan tarjoilua kattilaan tai annostele suoraan hauskoihin erilaisiin purkkeihin ja tarjoa jouluaattona luumu-päärynä hillokkeen ja pistaasipähkinöiden kera.

LUUMU-PÄÄRYNÄ HILLOKE

  • 5 luumua
  • 2 päärynää
  • 1 appelsiininmehu
  • 1,5 dl fariinisokeria
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 1 dl vettä

Halkaise luumut ja poista kivet, pilko luumut ja päärynät pienemmiksi kuutioiksi. Mittaa kaikki aineet isolle pannulle tai kattilaan ja kiehauta. Laske lieden lämpöä ja hauduta hilloketta välillä sekoittaen niin, että luumut ja päärynät pehmenevät. Purista appelsiinin mehu sekaan. Anna jäähtyä ja tarjoa riisipuuro vanukkaiden kanssa tai vaikka juustojen kera joulupöydässä.

Ihanaa joulunodotusta, 

x Ida

«

mitä ajattelet?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Instagram